Über Sachsen

Hallo!

Viimet viikot ovat pyörähtäneet ympäri maakuntaa matkustaen. On ollut hienoa tutustua paikkoihin, joihin ei ikinä tulisi matkustettua tavallisesti. Alueen kaikki pienemmätkin paikat alkaa olla nähtyjä, kuten myös Tsekin puolen huikeat kukkulat ja syvänteet.

Meißen Elbe-joen varrella

Koulu on osaltaan ollut jo kauan pulkassa. Tosin pakollisten todistusten ja paperien perässä saa juosta loppuun asti. Täällä on hieman heikommin järjestetty muun muassa toimistojen aukioloajat, sekä tiedotus, mistä mikäkin paperi kuuluu hakea. Nämä nyt ovat onneksi pieniä asioita, mutta välillä on joutunut silti kiroamaan toimintaa.

Augustusburg

Vanhempani käväisivät myös viime viikolla. Onneksi ei ole enää pitkä aika kotiinpaluuseen, jolloin 1 409 kilometrin välimatka muuttuu vain muutamaksi sadaksi. Itseasiassa, viimeinen viikko starttaa huomenna. Tänään lähden vielä kolmeksi päiväksi Kölniin, mutta sen jälkeen saakin aloittaa pakkaustouhut. Ei olisi uskonut, että aika oikeasti menee näin nopeasti. Puoli vuotta kuluu ihan huomaamatta, vaikka aluksi aika tuntui todella pitkältä. On kiva palata kotiin, mutta ikävä jää myös Saksaa ja ihmisiä täällä. Onneksi voi aina palata takaisin!

Erfurt

- Sanna
 

Nürnberg / Bamberg

Katsaus parin viikon takaiseen reissuun. Monelle varmasti kyseiset kaupungit ovat melko mitäänsanomattomia. Nürnberg on lähes puolenmiljoonan kokoinen kaupunki, ja Saksan 13. suurin kaupunki. Bamberg tunnetaan hyvin vanhasta kaupungistaan, ja voin lämpimästi suositella käymään! Kaupunki on juuri niin saksalainen kun vaan olla voi, ja lisäksi sieltä löytyy Klein Venedig, "pieni Venetsia". Mukavaa vaihtelua kunnon turistikaupunkeihin.

Nürnberg

 


















Bamberg

 

 Kivaa viikkoa!

- Sanna 

 

Liebe ist ...

Tasan kuusi viikkoa. Niin vähän on enää tätä matkaa jäljellä. 

Kolme kuukautta olen nähnyt perhettä, kavereita ja poikaystävää vain Skypen kautta. Homma on toiminut niin, vaikka aina välillä on harmittanutkin sulkea Skype. Olen kuitenkin jo niin kotitunut Saksaan ja Chemnitziin, että aina ei edes ajattele asuvansa 1 400 kilometriä kauempana.

Ajan kuluessa skypet onkin alkanut vähentymään. Ei sen vuoksi, etteikö haluaisi tai kaipaisi, vaan ehkä siksi, ettei ikävä yllätä. Alusta asti olen pitäny mielessä sen, kuinka lyhyt aika tämä loppujen lopuksi on, ja päättänyt selvitä kunnialla loppuun. Ikävöinnin olen yrittänyt sivuuttaa kaikella tavalla, jotta pystyn nauttimaan täysillä elämästäni täällä.

Viime viikonloppuna sain kuitenkin rakkaan ihmisen vieraaksi. Vaikka hetkeä oli odottanut kauan, tuntui tosi oudolta nähdä ja kuulla ihmistä ihan siitä vierestä, ruudun sijaan. Parasta oli silti huomata, että mikään ei ole käytännössä muuttunut, kaikki on hyvin. Tällä energialla, minkä viikonlopusta irti sai, jaksaa taas pitkälle.

Nyt on enää niin vähän jäljellä, että melkein jo odottaa kotiinlähtöä. Tämän reissun jälkeen Suomen sisällä olevat matkat tuntuvat melko pieniltä. Taas yksi asia lisää, jota osaa tämän jälkeen arvostaa.

Liebe ist ... die Stunden zu zählen, bis du endlich wieder bei mir bist. 

- Sanna

Bunte Republik Neustadt

Hallo!

Edellisestä kirjoituksesta onkin vierähtänyt tovi. Elämä on rullaillut ihan hyvin, mutta mitään sen suurempia tapahtumia ei ole näinä viikkoina kauheasti ollut. Tuleva tenttikuukausi alkaa näkymään, sillä yhä enemmän ja enemmän kaverit viettävät aikaa kirjastossa, mistä johtuen meno on alkanut rauhoittumaan.

Viime viikonloppuna järjestettiin kuitenkin katufestivaali Dresdenissä, Bunte Republik Neustadt. Festari on järjestetty vuosittain 1990 vuodesta alkaen. Niin kuin mitkä tahansa markkinat, täälläkin tarjottiin ruokaa ja juomaa. Erikoiseksi markkinoista teki sen, että käytännössä kuka tahansa sai pystyttää kojun ja tarjota, mitä ikinä sitten huvittikin. Tuntui näin suomalaiselta hullulta ajatukselta, että olutta ja drinkkejä sai myydä ketä tahansa, ilman mitään myynti- tai muuta vastaavia lupia. 










Vaikka markkinoilla soitti useita kymmeniä bändejä, järjestettiin Dresdenissä myös konsertti, jossa esiintyi saksalainen kuuluisuus Milky Chance. Matka keikkapaikalle ei sujunut aivan odotetulla tavalla, mutta perille päästiin kuitenkin melkein ajoissa. Google Maps oli aiemmin osoittanut, että keskustasta kyseiselle paikalle menisi 40 minuuttia kävellen. Puolitoista tuntia myöhemmin juoksimme viimeiset kilometrit - matka osoittautui hieman pidemmäksi mitä luulimme!

Kaiken kaikkiaan oli onnistunut viikonloppu, vaikka se olikin melko erilainen tapa viettää keskikesän juhlaa. Juhannustaiat tuli kuitenkin tehtyä, joten juhannuksen hengessä oltiin!

Nyt viikonloppuna suuntana Nürnberg ja Bamberg. Juttua matkasta tulee siis ensi viikolla!

- Sanna

Praha

Nyt on taas reissattu hetkeksi ja aika palata taas koulujuttujen pariin. Vaihto on tällä hetkellä puolessa välissä, ja tuntuu ihan hullulta, kuinka nopeasti aika menee. Justhan mää tänne tulin! Vielä on listalla paljon asioita, joita haluaisi tehdä, vaikka tuntuukin, ettei aika välttämättä riitä niihin kaikkiin.

Matkustaminen on todella vallannut pääkoppani, sillä jos jonkinmoista matkaa on jo suunnitteilla. 

 




Täällä bussit kulkevat ympäri Eurooppaa melkein paremmin kuin junat, ja bussilla matkustaminen on ihan naurettavan halpaa. Prahaan pääsin meno-paluulla reilulla parillakympillä, joten maata vaihtaa melkein halvemmalla kuin kaupunkia.

Tarkoitus olisi kuitenkin nähdä vielä enemmän Saksaa, kun kerta tänne asti on päässyt. Länsi-Saksa on vielä täysin katsastamatta, joten suunta taitaa olla seuravaaksi se.






 



 

Ennen kuin ehtii enempää suunnitella, täytyy kuitenkin nauttia leppoisasta opiskelijaelämästä. Muun muassa juuri tänää on CampusSportFest, jonka vuoksi on myös kaikki luennot peruttu. Urheilua saa seurata reilun 20 asteen lämmössä, joten kyllä täällä kelpaa!


- Sanna

Milan

Ciao!

Edellisestä kirjoituksesta onkin vierähtänyt tovi, sillä menoa on riittänyt enemmän kuin tarpeeksi. Ennen huomista Prahan reissua palaan viikon takaiseen reissuun Milanoon. Lämpöä riitti enemmän kuin olisi tarvinnut, mutta oli kyllä ihan mahtavaa nähdä taas paljon uusia paikkoja ja opittua paljon uudesta maasta ja sen kulttuurista.

Ruoka oli hinta-laatusuhteeltaan erinomaista, eikä Italiasta kyllä pahaa viiniä löydy. Halvin tähänastinen viinilasini maksoi 3 euroa, senttejä taisi olla enemmän kuin 16 - parasta viiniä, jota olen juonut! 

Kaikki pakolliset nähtävyydet tuli nähtyä - Duomon katedraali, Leonardo da Vincin maalaus sekä keskusta ylipäätään. Ihmisiä vilisi aivan liikaa, itse en kyllä tuolla haluaisi enää asua. Kadut ovat ahtaat ja autoja ja skoottereita liikkuu yhtälailla, joten sai kyllä katsoa eteensä.

Milanossa on tänä kesänä maailmannäyttely, Expo2015. Kyseessä on siis tavallaan näyttely, jossa tällä kertaa oli teemana ruuan kulutus ja ruokajätteen vähentäminen. Tähän oli osallistunut useita maita, joiden "kojut" tarjosivat oman maansa näkemyksen aiheeseen liittyen. Mistään pienestä näyttelystä ei ollut kyse - alue oli miljoona neliometriä laaja! Kävelykilometrejä kertyi useamman viikon osalta..

 












 Lyhyestä virsi kaunis. Kuvat kertokoon puolestaan!

Castello Sforzesco -linna

Duomon katolta.

Expo2015 alue.

- Sanna

Ich möchte etwas Sport machen!

Niin on taas viikko vierähtynyt. Aika menee ajoittain yllättävän nopeasti, tällä viikolla jopa sai tehdä ihan kunnolla kouluhommia. Torstaina pidin ensimmäisen esitelmän Suomen ja Saksan verotuksen eroista, ja voin olla ihan ylpeä että oma kielitaitoni vääntäytyi tuonkaltaiseen sanastoon.

Maisema parinviikon takaiselta pyörälenkiltä.

Täällä on kesä jo alkanut, ja on ollut ihan huippua, kun voi lähteä ilman takkia joka paikkaan. Liian kuuma sentään ei ole vielä ollut, joten esimerkiksi lenkille on voinut lähteä mihin kellonaikaan tahansa. Lenkkeilystä (ja pyöräilystä!) olen jaksanut pitää täällä kiinni, sillä se on yksi parhaimmista tavoista rentoutua kaikkien rientojen ohellä, sekä samalla tulee nähtyä kaupunkia monista eri osista.

Täällä yliopisto tarjoaa useita kymmeniä liikuntakursseja, erilaisista taistelulajeista yksipyöräisellä pyörällä ajamiseen ja jonglooramiseen. Itse päädyin kuitenkin valitsemaan tutun suomalaisen lajin, kahvakuulan, omaksi viikottaiseksi liikunnaksi. Täällä laji on käytännössä tuntematon. Olen selostanut useille saksalaisille lajista, etsinyt jopa sanakirjasta käännöksen mutta siltikään laji ei sano mitään. Hetken jo pohdin, onkohan tämä suomalainen juttu, mutta Wikipediasta löytyi tieto, että naapurimaasta Venäjältä on kahvakuula saanut alkunsa..

Lenkkeilyalueena Chemnitz ei omasta mielestäni ole kyllä mitenkään hyvä. Jos haluaa juosta muualla kuin asfaltilla, on lähdettävä ratikalla tai bussilla ja matkustaa useampi kilometri päästäkseen lenkkipoluille. Luonto onkin ehkä se, miten eniten Suomesta kaipaa. Vaikka täällä on rauhallista ja mukavia puistoja, kaupungin melua ei paeta samalla tavalla mitä kotona Suomessa.

 
Yliopisto tarjoaa kuitenkin todella hyvät alueet liikunnan harrastamiselle - täällä on oma juoksurata, jalkapallokenttä, tennis- ja lentopallokenttiä ja paljon muuta! Opiskelijana täällä on kyllä erinomaiset mahdollisuudet lähes kaikkeen :)

Kivaa kesän alkua Suomeenkin!

- Sanna


 

Hamburg

Grüße aus Hamburg!

Torstaina aikaisin aamulla lähdin kimppakyydillä kohti Hampuria. Ensimmäistä kertaa pääsin autobahnoille, ja hetken istuinkin kauhusta kankeana vauhdin takia. 500 kilometrin matka taittui vähän reilussa neljässä tunnissa, hidasteina nopeammalle matkalle oli muutamat työmaat. Suomessa 80 km/h tuntuu melko etanavauhdilta tuon reissun jälkeen..

Hampuri on kyllä yksi tähänastisista näkemistäni paikoista kaunein. Nähtävää olisi riittänyt useammallekin päivälle, mutta tunnetuimmat paikat tuli kierrettyä. Olisi voinut harkita askelmittarin mukaanottamista, sillä kolmen päivän aikana tuli käveltyä enemmän kuin tarpeeksi.

Maisemien lisäksi tuli taas opittua paljon saksalaisesta kulttuurista ja tavoista. Esimerkiksi juuri Hampurissa ihmisiä saatetaan tervehtiä sanomalla "Moin!", joka on käytännössä sama kuin "Hallo!". Tästä tunnistaa hampurilaisen, jos tervehdyksen kuulee muualla.







 

Sääolosuhteet olivat yllättävän hyvät, vaikka rannikkokaupungissa on tapana olla sateista ja tuulista. Ja hyvä niin, sillä monet paikat olisi jäänyt näkemättä, mikäli sää olisi ollut huonompi.

Rathaus

HafenCity

Kuuluisa St. Michaelis-Kirche tuli myös nähtyä pikaisesti. Planetarium vuorostaan oli eräänlainen elokuvateatteri,  jos nyt niin voisi paikkaa kuvailla. Paikassa on siis erilaisia näytöksiä pääasiassa avaruuteen ja tähtitieteeseen liittyen. Erikoisen näytöksestä teki sen, että itse valkokangas oli katossa, joten myös tuolit oli makuuasennossa. Avaruuteen liittyvä sanasto saksaksi on itselläni melkko heikkoa, joten kauheasti tietoa ei jäänyt mieleen. Mutta kokemuksena erittäin hieno!

Seuraavana matkana onkin Milano. Sitä odotellessa!

- Sanna

Die ganze Woche

Viimeisin viikko on hurahtanut nopeasti! Paljon on taas nähty ja koettu sekä uutta opittu.

Luennot ovat kunnolla lähteneet käyntiin, ja tulevien viikkojen aikana tekemistä kurssien suhteen kyllä riittää. Viikonloppu kului ensin peli-illan merkeissä, ja eilinen sunnuntai vietettiin piknikillä. Yhdet keskiviikko-kekkerit tuli nähtyä.

Pian on kulunut kuukausi täällä olostani. Vaikka erot Suomen ja Saksan välillä ei ole niin järisyttävät, on täällä muutama asia toisin. Täällä ollessani olenkin listannut asioita, joihin en ole törmännyt Suomessa:

1. Ihan ensimmäiseksi huomioni kiinnitti se, kuinka ihmiset halaavat nähdessään toisensa. Joka kerta. Vaikka olisit nähnyt kaverin jo aikaisemmin päivällä, on ihan luonnollista halata myös myöhemmin, kun tapaatte.
   
   
2. Ovet aukeavat käytännössä väärään suuntaan. Suomessa usein ulko-ovi aukeaa ulospäin, täällä päinvastoin. Pari kertaa olen ihmetellyt, miksei ovi aukea..
   
   
3. Myös astioiden kuivauskaappi / ritilä on näköjään suomalainen keksintö. Täällä ei sellaista tunneta.

   

   Saksalaisten näkemys kuivauskaapista.

   
   
   
   
4. Luennoilla luennoitsijoita on usein kaksi tai jopa kolme. Ja siis molemmat ovat koko luennon ajan läsnä. Lisäksi luokkahuoneissa ei ole mitään ylimääräistä: tietokoneet, taulutussit, liidut ym. tuo luennoitsija itse!
   
   
5. Sitten suojatiet. Keskustaa lukuunottamatta täällä ei ole käytännössä suojateitä, ja vaikka olisikin, ihmiset eivät käytä niitä vaan puikkelehtivat autojen läpi. Outoa!

Lopuksi on pakko mainita kahvista. Tässä asunnossa ei kahvinkeitintä ole, joten ensimmäiset päiväni täällä oli melko väsyneitä. Muutaman päivän jälkeen alkoi tottua siihen, kuinka kahvia ei ole, ja hyvin olen tähän asti pärjännyt. Pari kertaa on tullut maistettua kahvilan kahvia, mutta maku on mitä on. Toisaalta, olen löytänyt korvaavan tuotteen, sillä kaupasta saa latte-mocca-espresso -kahvintapaisia juomia. Auttaa pahimpaan kahvinjanoon!

Kahvia lukuunottamatta ei Suomesta niin kovin paljoa sitten kaipaakaan. Saunaa ehkä hieman, mutta ilman sitäkin pärjää. Mölkkyäkin pääsin pelaamaan joku päivä sitten, joten melko kotoisalta tuntuu. Ja hyvää niin!

Mukavaa viikkoa!

- Sanna
 

Im Tierpark

Eilen tuli nähtyä paikallinen eläintarha. Kaupungin kokoon nähden eläintarha oli melko suuri, mutta eihän se nyt ihan vetänyt vertoja esimerkiksi Korkeasaarelle. Päivä kului kuitenkin mukavasti aitauksia kierrellessä. Kuvat puhukoon puolestaan!

- Sanna